Kemijärvi – kaupunki keskellä luontoa
Kemijärvi on kaupunki, jossa asuu noin 8000 ihmistä. Aikaisemmin Kemijärvi oli Suomen pohjoisin kaupunki, mutta kuntaliitoksen myötä vuonna 2006 Rovaniemi laajeni pohjoisempaan kuin Kemijärvi. Kemijärven keskustaajama on kuitenkin Suomen pohjoisin keskustaajama. Kemijärvi sijaitsee pääosin napapiirin pohjoispuolella.
Pienyritystoiminnan ja matkailun lisäksi kaupungissa on myös maa-, metsä- ja porotaloutta.
Historiaa
Ennen kuin Kemijärvelle asettui asumaan suomalaisia uudisraivaajia 1600-luvun alussa, Kemijärveä asuttivat saamelaiset. Siinä vaiheessa alueella tosin ei enää saamelaisia asunut, mutta saamelaiset kävivät alueella kalastamassa ja tästä tuli riitoja suomalaisten kanssa. Suomalaisten uudisraivaajien elinkeinoina oli pääasiassa metsästys ja kalastus. Alueella viljasadot olivat vielä 1700-luvulla hyvin vaatimattomia. Poronhoitoa ei harjoitettu yleisesti, mutta 1800-luvulla poronhoidosta saatiin Kemijärveläisiin taloihin merkittäviä rahatuloja. Kotieläimen aseman poro sai v. 1766.
Toisen maailmansodan aikana Kemijärven rakennuksista tuhoutui noin 70 %. Jälleenrakennusvuodet sodan jälkeen toivat kemijärveläisille töitä ja lisää asukkaita. Kemijärvestä tuli kauppala vuonna 1957. Kaupunki Kemijärvestä tuli vuonna 1973.
Rahapelit ja voitot
Kemijärveläiset ovat olleet harvinaisen onnekkaita rahapelien pelaajia. Kaupunki on tunnettu lukuisista Keno-voittajistaan, ja keno onkin Kemijärven suosituin rahapeli. Suurin voitto on tähän mennessä ollut 200 000 euroa, mutta koska nettikasinot eivät julkaise voittajien asuinpaikkoja, voi olla, että kaupunkiin on tullut suurempiakin kasinovoittoja. Lue lisää paikallisten voitoista keno -pelissä.
Uudet kasinot toimivat missä päin Suomea tahansa
Lähin kasino tai pelisali on Rovaniemellä Rinteenkulmassa, joten kemijärveläisten on tyytyminen netin pelitarjontaan. Onneksi monet upouudet internetin kasinosivut mahdollistavat ratkaisun maantieteellisen sijainnin luomaan haasteeseen. Myös pohjoisen asukeilla on oikeus rahapelaamiseen. Palvelut on turvattava koko Suomeen!
Sellutehdas
Stora Enson omistama Kemijärven sellutehdas oli toiminnassa vuosina 1965–2008. Yritys työllisti noin 200 henkeä. Sellutuotannon loputtua samoissa tiloissa jatkoi Arktos Group Oy:n konepaja ja liimapalkkitehdas. Yrityksessä työskenteli noin 100 henkilöä ja yritystä oli tukemassa sekä valtio että Stora Enso. Yritys kuitenkin teki konkurssin vuonna 2013.
Kemijärven sellutehdas perustettiin 1960-luvulla parantamaan vaikeaa työllisyystilannetta sekä poistamaan Itä-Lapista puunkorjuun nolla-aluetta. Itä-Lapin puun lisäksi tehtaassa käytettiin Länsi-Venäjältä tuotua puuta. Tehdas perustettiin valtion voimin itsenäisenä yhtiönä. Kuitenkin jo kolmantena toimintavuonna tehdas liitettiin osaksi metsäyhtiö Veitsiluoto Oy:tä. Vuonna 1996 Kemijärven Sellu Oy:stä tuli Enso Groupin tytäryhtiö.
Syksyllä 2007 Stora Enso ilmoitti suunnittelevansa tehtaan sulkemista seuraavana vuonna. Paikallinen väestö ja tehtaan työntekijät vastustivat lakkauttamispäätöstä ja syntyi Kemijärven massaliike. Kansanliike jopa valtasi sellutehtaan ja yritti pakkolunastaa sen hankkeessa onnistumatta. Tehtaan toiminta lakkautettiin keväällä 2008 ja tehdas purettiin.
Vuoden 2015 lopulla perustettiin Boreal Bioref. Yrityksen suunnitelmana on perustaa Kemijärvelle tehdas, jossa ensimmäisenä maailmassa valmistettaisiin uudella tuotantomenetelmällä mikrokiteistä selluloosaa. Menetelmän on patentoinut Aalto-yliopisto ja yritys saa tuotantomenetelmään yksinoikeuden Suomessa. Boreal Bioref on jo vuonna 2018 aloittanut tehtaan rakentamiseksi valmistelut, mutta tehdas odottaa yhä ympäristö- ja vesilupia.